Ryyppyreissu.

4 desiä leijonaa alla.

Olin viettämässä itseni ja tuttavapariskunnan kanssa iltaa minun kotonani ja ruuan lisäksi olin saanut järjestettyä alkudrinkkejä varten puolen litran leijonan, josta alkudrinkkeihin meni vain puolitoista desiä. Eli lyhelläkin matikalla voi laskea että 32 prosenttista alkomahoolia jää vielä 3,5 desiä. No, kun tuttavapariskunta oli poistunut omille teilleen päätin poistaa tämän lopun alkomahoolin pois päiväjärjestyksestä. Eli juotavaksenihan kokonaisuudessaan muodostui neljän desin edestä 32 prosenttista alkomahoolia. Latrinkina käytin itse valmistamaani limonaatia jota oli kylläkin vain desi jäljellä joten lopun litkun jouduin nauttimaan raakana. Noh, juoman kurkkuun kumottuani, aloin pohtimaan mitä seuraavaksi. Ensimmäinen ajatus oli, lisää viinaa, toinen oli seuraa ja kolmatta en enää muista. Noh, soitin pari tuttua läpi näiden kahden ensimmäisen tarpeen täyttämisen toivossa mutta heistä ei tällä erää ollut auttajiksi, tähän kyseiseen vaivaan. Hetken asiaa pohdittuani muistin uusiin verhoihin aikonaan budjetoimani rahat jotka vieläkin nököttivät keittiönkaapissa. Noh, tempaisin kaapin oven auki, nappasin kuoresta kaksikymppisen ja painoin paanalle. 

Illan ensimmäinen tuoppi.

Tää o se Ginesi.

Ensimmäinen välietappi oli lähikuppila jossa nautin illan ensimmäisen oluen. Olut oli makoisa ja atmosfääri loi tunnelmaa iltaa varten. Stopen jälkeen suuntasin viikkarin puiston ohitse Irkkua kohti jossa meno oli vasta aluillaan. Budjettini oli tuossa kohtaa enää noin viisitoista euroa eli noin kolmen oluen verran. Tilasin alkuun pienen Guinesin, vielä kun makuhermoistani oli jotain jäljellä. Jälleen kerran se ylätti ihanuudellaan se oli kuin linnun maitoa ja mahtavaa. Guinesin jälkeen siirryin perinteiseen ohrapirtelöön eli perus stopeen. Näitä pystyin nauttimaan kahden tuopin edestä. Noh, näiden kyseisten nautintoaineiden jälkeen olin jo vallan mukavasti humalassa. Voisi jopa sanoa että kännissä. Mukavaa kuitenkin oli ja viivyin baarissa valomerkkiin asti.

Baarin ovien sulkeuduttua lähdin lampsimaan kotia kohti. Yllättäen snäkärin kautta josta sain juopon tuurilla hommattua itselleni köyhänmiehen ranskalaiset. No eivät ne maailman upein herkku olleet mutta eipä tua rahamääränikään aivan huikea ollut. No mutta kiitos kuitenki ymmärtäväisille grillimyyjille. No kotiin saavuttuani olin mitä ilmeisimmin aika mukavassa kunnossa, kun minut valtasi taas syömisen halu. Tästä innostuneena muistin illanvietosta jääneet porkkana muffinit joihin rupesin väsäämään vielä kuorrutettakin makunautintoa vahvistamaan. Noh, olisivat voineet jäädä nekin syömättä, mutta hauskaa tosin oli.

Aamuolot.

Aamulla noin kello yksitoista sain silmäni auki ja jäin hetkeksi ihmettelemään myöhäistä heräämistäni. Mutta olisihan tuon voinut joku muukin ennalta arvata. Mutta ei auta, pakko oli nousta ja lähteä liikkeelle, olokin oli eritavalla komia kuin illalla. Noh, keittiössä kohtasin illalla tehtyjen tekojen seuraukset. Eli mukavan näköisen ja kokoisen jäteröykkiön pitkin keittiön pöytää. Kyllä se aikuinen mieskin vaan sotata osaa. Noh, päätin jättää jätteet miettimään tekojaa hetkeksi ja suunata kohti vanhempien taloutta jossa olin lupautunut nurmikonajo hommiin ja paikalla piti olla jo ennen yhtä. Jo senkin puolesta että ruoka olisi pöydässä noin yhden korvilla ja ruoka aikaan on hyvä olla kotona. Eikä tua ruoka kuulostanut ollenkaan huonolta vaihtoehdolta tilanteeseen nähden ja voin sanoa että suutakin hieman kuivasi ja hanassa oli vain vesi joka ei jostain syystä janoani sammuttanut. Loiventavia en harrasta mutta mehu tai jokin poreileva juoma olisi kyllä kelvannut.

Mätöt.

Noh, vanhemmilla sain juodakseni ja syödäkseni ja nurmikkoa ajeltavakseni. Ja voisi sanoa että ruoka hetkessä vanhemmilla oli loiventavaa jo aivan tarpeeksi. Kiitos sinne. Reissu oli hauska ja mukava ja kaikenlaisia muitakin adjektiiveja mutta ei nyt ihan heti oteta uudestaan kuitenkaan. Tosin tilanteen nollaajana reissu oli ihan paikallaan.